keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Haave luo tavoitteen, tavoite luo tahtoa ja tahto halua ponnistella haaveen toteuttamiseksi - tässäpä koululle tavoitetta!

Tänään julkistettiin tuoreet PISA-tutkimuksen tulokset otsikolla "Suomalaisnuoret tyytyväisiä elämäänsä". On ilo lukea, että 45 prosenttia suomalaisnuorista on erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Pojista yli puolet kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä ja tytöistä kolmannes. Vain kuusi prosenttia kokee olevansa erittäin tyytymätön elämäänsä. Toki jokainen tyytymättömyyden prosentti on aina liikaa. Hyvää tulosta tällä henkisen elämän alueella selittää ainakin osin yhteenkuuluvuuden tunne, joka on Suomessa tutkimukseen osallistuneiden maiden korkein. Samalla on hyvä havaita tulosten osalta esitetty signaali yhteenkuuluvuuden tunteen laskusta maassamme aiempiin vuosiin verrattuna.

Tekemistä kuitenkin riittää koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä, sillä suomalaisten oppilaiden suoritusmotivaatio koulussa on edelleen vertailumaiden alhaisin. Motivaation ja PISA-kokeessa menestymisen välillä on yhteys: korkea motivaatio enteilee parempaa osaamista. Esimerkiksi luonnontieteissä ero eniten ja vähiten motivoituneen neljänneksen välillä oli 55 pistettä (566 ja 511 pistettä). Heikosta motivaatiosta huolimatta suomalaisnuoret ovat pärjänneet hyvin PISA-vertailussa, mutta voisimmeko pärjätä paremmin ja olla vieläkin onnellisempia, jos kokisimme korkeaa motivaatiota ja oppimisen iloa?

Voidaanko todeta, että suomalaiset pojat ovat laiskoja mutta onnellisia? Tytöt hitusen ahkerampia tai tunnollisempia mutta myös hitusen onnettomampia? Voidaanko todeta, että jos ei koe vastuuta, ei koe myöskään huolia? Lännen media julkaisi huhtikuun alussa suuren suomalaisen arvo- ja hyvekyselyn. Arvokyselyn perusteella suomalaiset arvioivat elämässään vähiten tärkeiksi hyveiksi kunnianhimon ja nöyryyden. Myös mielikuvitus ja luovuus arvioitiin vähemmän merkityksellisiksi. Arvoista hyvinvointi, onnellisuus ja oikeudenmukaisuus arvotettiin tärkeimmiksi. Minulle kyselyn tuloksessa yllätykselliseksi muodostui se, että meiltä suomalaisilta näyttäisi puuttuvan kunnianhimo, nöyryys sekä tahto luovuuteen elämässämme.

Olisiko nyt julkistetulla PISA-tuloksella yhtymäkohtia vallitseviin arvoihin? Jos julkaistua PISA-tulosta peilaa tähän arvo- ja hyvetutkimukseen, voi tehdä hataran johtopäätöksen, että pojilta puuttuu kunnianhimoa ja siten tahto menestyä elämässä. Kunnianhimottomuus näkyy siinä, että emme halua ponnistella ja nähdä vaivaa menestyksen eteen. Olisikin mielenkiintoista tietää, millaisia tulevaisuudenkuvia suomalaiset nuoret omaavat. Rakentuuko meidän nuorille peruskoulun aikana haaveita tulevaisuudesta, siitä mitä haluaisi olla isona? Sitran (2008) selvityksen mukaan vain 13 %:lla nuorista työ tai ammatti siintää mielessä, kun mietitään tulevaisuutta. Yleisesti nuorten suhtautuminen tulevaisuuteen on ollut myönteinen, mistä tämä PISA-tuloskin kertoo. Saila Sihvola (2010) toteaa gradussaan, että nuorten tulevaisuuskuvat ovat hyvin perinteisiä. Sihvola painottaakin, että nuorten tulevaisuuskuvien rakentumista tulisi tukea koulussa, jotta nuorille kehittyisi valmius kohdata muuttuva tulevaisuus sekä tahto ja taito toimia hyvän tulevaisuutensa eteen. Voisiko suomalaisten koululaisten motivaatiota tukea se, että jokaiselle nuorelle rakentuisi peruskoulun aikana selkeä haavekuva sille, mitä haluaa olla isona, mitä haluaa tulevaisuudeltaan? Mitä voisimme tehdä nykyistä paremmin sen eteen, että tukisimme koululaisten myönteisen ammatillisen tulevaisuuskuvan muodostumista, joka toimisi motivaattorina ja oppimista ja ponnistelua edistävän tahdon rakennusaineena ja koulutyön tukijana?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti