lauantai 13. elokuuta 2016

Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö luo innostusta ja oppimisen iloa

Teksti on Kajaanin Lehtikankaan monitoimitalon harjannostajaisissa 13.8.16 pidetty puhe.

Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen
Hyvä harjannostajaisväki. Monikaan ei olisi arvannut muutama vuosi sitten, että tälle alueelle nousee uusi koulu-, päiväkoti- ja kirjastorakennus. Niin vain tänään vietetään Lehtikankaan monitoimitalon harjannostajaisia, odottaen pääsyä oppimista ja hyvinvointia edistäviin tiloihin.

Toimitusjohtaja Heikki Pätynen, JL-rakentajat
Julkisten rakennusten kunto on useissa kunnissa heikko. Kajaanissa on kuitenkin kohennettu tilannetta 2000-luvun aikana ja kouluja sekä päiväkoteja on kunnostettu tai rakennettu yli 30 miljoonalla eurolla. Lehtikankaan ja Hauholan koulujen osalta kellekään ei ollut aikanaan epäselvää, etteikö koulujen kunnostamiselle olisi ollut tarvetta. Jo alun perin oli selvää, että nykyistä kahta koulukiinteistöä ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää peruskorjata ja alueelle aloitettiin suunnittelemaan aluksi uuden koulurakennuksen rakentamista. Heti tarvesuunnittelun alkumetreillä kävi kuitenkin selväksi, ettei nykyaikana kannata rakentaa pelkkää koulukiinteistöä vaan tilojen monipuolinen ja mahdollisimman kattava käyttö on tulevaisuutta. Tässä ei tehdä koulua tai päiväkotia seuraavaksi sadaksi vuodeksi vaan rakennusta, jossa toimintojen on pystyttävä muuntautumaan ajassa muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Monitoimitalo symboloi tavallaan tulevaisuuden kuntaa, jossa kuntatoimintojen keskeisenä tavoitteena on sujuva, kulloisenkin ajan tarpeet huomioiva ja kustannustehokas palvelujen järjestäminen alueen ihmisten aktiivisuuden, hyvinvoinnin ja sivistyksen edistämiseksi.

Muutos on nykypäivänä ainut asia, jonka voi varmuudella tietää jatkuvan. Jos katsotaan vaikkapa koulua, mitä se oli 1990-luvulla tai vaikka 2000-luvun ensimmäisen kymmenyksen alkuvaiheilla, on yhteiskunta nyt kahdenkymmenen tai vain kymmenen vuoden aikana monin osin toisenlainen. Talouden epävakaus, ihmisten ikärakenteen muuttuminen koko Euroopassa, teknologinen kehitys, kansainvaellukset ja ilmaston lämpeneminen ovat keskeiset muutostekijät, jotka heijastuvat pienimmänkin kansalaisen arkeen tavalla tai toisella. Tätä taustaa vasten kouluilta, päiväkodeilta ja muilta julkisilta toimijoilta ei kysytä, haluammeko muuttua vaan sitä, miten meidän tulee muuttua, jotta voimme taata tulevaisuudessakin osaltamme hyvän elämän perusteet tuleville sukupolville. Koulut ja päiväkodit ovat ytimessä tässä muutoksessa. Suomalaisessa esi- ja perusopetuksessa ollaan nyt uuden ajan kynnyksellä. Uusi OPS veloittaa muuttumaan: kehittämään koulujen toimintakulttuuria kasvun ja oppimisen edellytyksiä tukevaksi niin, että lapset ja nuoret voivat hyvin muuttuvassa maailmassa.

Viimeisimpien uutisointien mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa eritoten poikien oppimistulokset ovat paikoin heikot. Opetusalan ammattilaiset ovat nähneet tämän muutoksen jo vuosien ajan, mikäli on pitänyt silmänsä ja korvansa avoinna. Mistä heikkenevät oppimistulokset kertovat? Yhteiskunnan muutoksesta. Oppimistulosten heikkenemistä ei pidä kuitata oppilaiden laiskuudella, saamattomuudella tai jollain gaussin käyrän mukaisella luontaisella diversiteetillä, sillä jokaisessa ihmisessä on ainutkertainen ja arvokas potentiaali, jota meidän ei pienenä kansakuntana ole varaa haaskata yhdenkään lapsen ja nuoren kohdalla. Uuden OPS:n toimintakulttuurin kehittämisen suunta on vastata yhdeltä osaltaan keskeisesti tähän haasteeseen. Mikäpä onkaan konkreettisempi lähtökohta muutoksen tekemiselle, kuin uuden monitoimitalon rakentaminen, joka ajanmukaisena ja terveenä kiinteistönä luo turvaa ja innostusta käyttäjilleen!

Turvallinen ja terveellinen koulu on yksi uuden OPS:n keskeisiä velvoitteita toimintakulttuurin kehittämisessä. Toimintakulttuuri on yhteisiä käytänteitä ja sääntöjä mutta ennen kaikkea se on tunne ja henki, joka tarttuu ihmisestä toiseen kirjoittamattomalla tavalla. Peilaamme toiminnassa toinen toistemme tunteita ja tartutamme niitä toisille. Toimintakulttuurin kehittämisen onkin oltava siksi tietoista pyrkimystä yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Seuraavassa olen listannut muutamia huomioita turvaa ja terveyttä edistävän toimintakulttuurin luomiseen monitoimitalon väelle:
  • Kun kehitätte uuden monitoimitalon toimintakulttuuria koulu- ja päiväkotipäivän turvallisuutta ja terveyttä edistävään suuntaan, muistakaa jokainen se, millaisen hengen välittäjiä olette. On kysyttävä päivittäin itseltään, mihin pyrimme ja millaisen hengen tuon mukanani tähän taloon. 
  • Turvallinen ja terveellinen monitoimitalo on innostava ja kiinnostava oppimisympäristö niin lapsille kuin aikuisille. Se, että tilat ovat puhtaat, kunnossa ja ajanmukaiset on hyvä perusta tälle. Toimintakulttuurin ja hengen on oltava sellainen, että jokainen lapsi ja aikuinen saapuu tähän taloon silmät ilosta leiskuen tekemään ja oppimaan uuttaa päivittäin, aina uudelleen ja uudelleen. 
  • Turvallisessa ja terveellisessä monitoimitalossa kukaan ei joudu ryhmästään erotetuksi, kiusan tai pilkan kohteeksi. Taloon luodaan tällöin henki, jossa jokainen hyväksytään sellaisenaan kuin on tähän maailmaan sattunut syntymään. Tämä lähtee liikkeelle meistä aikuisista: osaamme nauraa itsellemme ja hyväksymme omat vajaavaisuutemme; osaamme kuunnella ja antaa tilaa erilaisuudelle; luotamme itse tulevaisuuteen ja osoitamme sen myös muille myönteisellä ajattelulla, koska tiedämme hallitsevamme omaa elämäämme ja luotamme omiin taitoihin ja kykyihimme. 
Kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävän toimintakulttuurin kehittämisen resepti on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen: on elettävä arkea yhdessä ja raivattava arkeen iloista yhdessä tekemistä, jossa erilaisuus pääsee puhkeamaan kukkaan ja luottavaisen iloinen tekeminen ottaa yhteisön jäsenissä vallan.

On vielä tovi matkaa talon avajaisiin mutta jo tässä vaiheessa on hyvä kiittää hankkeen käytännön toteuttajia. Rakennuksen suunnittelu eteni tiukahkossa aikataulussa hyvin ja rakentaminen saatiin käynnistettyä ajallaan. Kajaanilaiset päättäjät ovat olleet hankkeen takana 100 %. Kajaanin kaupungin tämänhetkisen rakennushistorian suurimman hankkeen aloitusta ei pitkitetty turhaan. Päättäjät linjasivat nopeasti hankkeen nykymuodon toteutukseen ja he tiesivät jokainen tarkasti, mitä toiminnallisia ja taloudellisia etuja tällä saavutetaan tilojen käytön ja palvelujen kehittämisen osalta. Rakennus on edennyt aikataulussa, jossa on varmasti omat paineensa. Tärkeää on, että rakentaminen tapahtuu hyvän tavan mukaisesti, jossa käyttöönottovaiheessa voidaan olla varmoja siitä, että saamme käsiimme turvallisen ja terveellisen kiinteistön. Tästä on rakennuksen teon eri vaiheissa huolehdittu tähän saakka hyvin.

Toivotan menestystä hankkeen loppuunsaattamiselle: työniloa niin fyysisten kuin henkisten puitteiden rakentajille.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Askelmerkkejä digiloikkaan - toimintaa, aikaa, resurssia ja suunnitelmallisuutta

Istahdimme viikolla Kuntien Tiera Oy asiakkuuspäällikkö Kari Hyvösen kanssa keskustelemaan kunnissa vallitsevan opetuksen digitalisaation tilasta ja kehittämisen näkymistä. Karin kanssa käydyn keskustelun tuloksena muodostui kuva, josta seuraavassa muutama sana.


Digiloikka on toimintakulttuurin muutos

Keskustelumme pohjana olivat kysymykset siitä:
  • Mikä on tällä hetkellä kunnissa vallitseva opetuksen digitalisaation suunta ja taso?
  • Miten kuntien opetuksen digitalisaatiota tulisi yleisesti ottaen tukea?
  • Miten kuntien tietohallinnon toiminnan tulee kehittyä, jotta niukkenevat resurssit osataan kohdentaa oikein?
Yksinkertaistimme Karin kanssa tätä kokonaisuutta muodostamalla Kajaanin kaupungin perusopetuksen kehittämistyötä rytmittävän kuvion "digiloikan askelmerkit toiminnan ja tuen neljällä tasolla", jossa aikajännettä oppimisympäristöjen ja oppimista tukevien digitaalisten välineiden käyttöönottamiselle on jaksotettu taloudellisten realiteettien sekä tämän hetkisen kehitystyön mukaisesti noin viiden vuoden aikajänteelle. Kaiken perustana on suunnitelmallisuus - opetuksen TVT-strategia sekä opettajien osaamisen kehittämisen suunnitelma. Talouden realiteettien lisäksi on huomioitava nykytilanne niin laitekannan, tietoverkkojen kuin opettajien osaamisen näkökulmasta. Nämä tekijät säätelevät sitä, millaisella aikajänteellä paikallisen opetuskentän läpäisevää toimintakulttuurin uudistamista voidaan realistisesti tavoitella.

Tietohallinnon tuki on tällä hetkellä vahvasti ja luonnollisesti vielä kuvion alaportaalla. Koulujen langattomat verkot alkavat olla kattavat, ja tänä keväänä jokaiselle perusopetuksen opettajalle on hankittu henkilökohtainen päätelaite.  Digi-mentorit tukevat opettajien välineiden käyttöä, hallintaa ja opetussisältöjen tuottamista. Monet opettajista toimivat jo toki sähköisten sisältöjen kehittämisen tasolla mutta välineet eivät vielä mahdollista kattava sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä tiedon konkreettisuutta sekä oppilaan aktiivisuutta ja osallisuutta edistävässä mielessä.

Kuva: Digiloikan askelmerkit toiminnan ja tuen neljällä tasolla

Ensi vuoden perusopetuksen talousarvioon on esitetty 200 000 euron määräraha oppilaskohtaisten laitteiden hankinnalle, mikä on TVT-strategian mukaista hallittua kehittämistä. Laitehankinnassa yhden rysäyksen taktiikka ei ole hyvä, koska laitekannan käyttöönottamisen on oltava hallittua, ei kaaosta, ja välineiden käytön soveltaminen pedagogisesti tavoitteellista ja aktiivista. Huomioitava on, että euromääräinen panostus on kumulatiivinen, eikä se tuo vielä ainakaan kolmen vuoden aikajänteellä säästöjä muusta opetusmateriaalista.

Kuntien tietohallinnon rooli ja tietohallinnon resurssien oikea-aikainen ja oikean tyyppinen kohdentaminen nousee digitalisaation kehittämisessä merkitykselliseksi. Kajaanin opetuksen ja koulutuksen tietohallinnon KamIT:n on kehityttävä matkassa niin, että tuen painopiste siirtyy laitehallinnasta laitteiden käytön hallintaa tukevaan ja myös käyttöä kehittävään suuntaan (kuvion punainen rusettimainen osuus).Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulujen vastuu laitteiden toimivuudesta kasvaa. Entinen erilliskorvattava "AV-miehen" tehtävä on heräteltävä kouluittain henkiin parin vuoden sisällä. Tällä etenemisellä digitaalisten oppimisympäristöjen täysipainotteinen hyödyntäminen oppilaiden oppimisen ja oppimismotivaation tukemiseksi on opetusta jatkuvasti kehittävällä tasolla vuosikymmenen loppuun mennessä.


Lopuksi - digiloikan askelmerkit on määritettävä ja sisäistettävä opetustoimen yhteisenä työnä

Opetuksen digitalisaation taso kunnissa on vaihtelevaa. On kouluja ja opettajia, jotka ovat opetuksessaan tässä pitkällä ja he hallitsevat sekä tuntevat alueen tarpeet suvereenisti ja on opettajia, jotka tarvitsevat paljon tukea tvt:n käytössä. Yksittäiset edistykselliset koulut tai opettajat toimivat hyvinä ladunaukaisijoina mutta eivät tee vielä kesää asiassa. Kysymys on siitä, miten koko opetustoimi ja sen henkilöstö saadaan hallitusti mukaan kehitykseen. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta, mallia ja tekoja, tukea, aikaa ja tietenkin resurssia. Keskeistä opetuksen digitalisaation kehittämisessä ja digiloikan onnistumisessa riittävien resurssien lisäksi onkin se, millainen kehittämisen suunta kaupungin opetustoimessa määritetään kehitystyön taustalle. Tämä toimintakulttuurin muutosta koskeva tavoite on määritettävä kussakin kunnassa itse. On rakennettava opetustoimen yhteinen "mieli" kehitystyön perustaksi, mikä edellyttää sitä että tavoite on ymmärretty niin henkilöstön, päätöksentekijöiden kuin virkamiesjohdon yhteiseksi tavoitteeksi. Tämä mieli ei synny ulkopuolelta annettuna mallina. Ulkopuolisten materiaalien ja ympäristöjen tuottajien pitääkin ymmärtää kehittää tuotettaan tästä toimijalähtöisestä näkökulmasta, koska muutoin materiaalin tuottaminen on lähinnä sattuman kauppaa ja toimintakulttuurin kehittäminen opetustoimessa on hajanaista narulla työntämistä.


Linkkejä 

Kajaanin kaupungin perusopetuksen TVT-strategia 2016-2018

Kajaanin ja Kainuun maakunnallinen opettajien TVT-koulutuksen suunnitelma